Reipas Linja

REIPAS LINJA

Reipas Linja kertoo FC Reippaan toiminnan ohjenuorista. Alla oleva kattava tekstipaketti kertoo seuramme toiminnan kulmakivistä. Reipas Peli keskittyy valmennuksellisiin asioihin ja Reipas Nuori käsittelee kasvatuksellisia asioita.

REIPAS PELI
 
FC Reipas on nuoresta iästään huolimatta perinteikäs jalkapalloseura. Perinnöksi seuraa 1996 perustettaessa saatiin Lahden Reippaan hohdokas menneisyys. Tällöin seuran toiminta-ajatukseksi päätettiin kasvattaja- ja junioritoimintaan keskittyminen.
 
Seuralla on Vesa Tyrväisen kokoama Kasvatuksen ja Valmennuksen kokonaissuunnitelma, jossa keskitytään lasten kasvatukseen ja valmennukseen. Lisäksi Arto Helle on kirjoittanut Kaikki Pelaa Palloreippaassa vihkosen, joka on tehty Kasvatuksen ja Valmennuksen kokonaissuunnitelman ja Suomen Palloliiton Kaikki Pelaa –ohjelman innoittamina. Näiden pohjalta syntyi Reipas Linja.
 
Reipas Peli on kiinteä osa FC Reippaan laatu- ja sinettitoimintaa. Seuran hallinnollinen kuvaus on toteutettu jo aiemmin tehdyssä Reipas Toiminta -dokumentissa.

FC Reippaassa toimitaan ikäluokkaperiaatteella siten, että yksi vuosi-ikäluokka toimii yhden joukkueenjohtajan ja vastuuvalmentajan johdolla yhtenä talousyksikkönä. Lisäksi heillä on apunaan muita toimihenkilöitä. Ikäluokan organisaatio luodaan ikäluokan vanhemmista erillisessä vanhempainkokouksessa. Ikäluokasta muodostetaan sarjoihin ja turnauksiin eri määrä joukkueita tilannekohtaisesti.

1. Valmentajien roolit

Vastuuvalmentajan kaikkiin ikäluokkiin nimeää seuran toiminnanjohtaja yhdessä valmennuspäällikön kanssa hallituksen antaman ohjeistuksen mukaisesti.

Pelaamisen menestymisen pohjia luodaan harjoittelutapahtumassa. Valmentaja on henkilö, joka pelaajan ja ryhmän ohella eniten vaikuttaa pelaajan ja joukkueen suoritusten paranemiseen.

Valmennusorganisaatiossa valmentajat toimivat erilaisissa tehtävissä (vastuuvalmentaja, apuvalmentajat), joissa he vaikuttavat pelaajiin. Valmentajan tehtävien hoitamiseen liittyy erilaisia rooleja, joissa tarvitaan eri tavoin painottuneina valmentajan ammattitaitoja.

Vastuuvalmentaja vastaa kuitenkin  kaikkien pelaajien valmennuksesta riippumatta missä ikäluokassa toimitaan. Apuvalmentajat toimivat vastuuvalmentajan apuna tämän ohjeiden mukaisesti.

a) valmennuksen suunnittelu ja sen läpikäynti yhdessä seuran valmennuspäällikön kanssa:

- harjoitukset
- pelaaminen
- testaaminen

b) valmennustapahtuma

- etukäteissuunnitelma
- harjoitettavat asiat
- harjoittelun organisointi
- harjoitustapahtuman toteutus
- innostaminen ja harjoituskuri
- harjoitustehon kontrollointi
- havainnointi ja tulkinta
- henkilökohtainen ohjaus

c) ottelutapahtuman johtaminen

- ennakkovalmistelut ja ohjeet
- ottelu- ja huoltopalaveri
- otteluun valmistautuminen
- taistelutahdon luominen
- verryttely ja keskittyminen
- ottelunaikainen johtaminen
- ottelutapahtuman seuranta
- palaute

d) seuranta ja johtopäätökset yhdessä apuvalmentajien, sekä seuran valmennuspäällikön kanssa:

- havainnointi ja ideat
- testit
- kehityksen seuranta
- uudet ideat
- johtopäätökset
- tarvittavat muutokset

e) pelaajien ja muiden valmentajien johtaminen:

- tavoitteet, tehtävät ja vastuut
- tuloskeskustelut ja sitouttaminen
- valmentajien johtaminen ja valvonta
- pelaaja- ja joukkuepalaverit
- harjoitteluilmapiirin luominen
- taistelutahdon synnyttäminen
- pelisääntöjen selvittäminen

f)  pelaajan henkilökohtainen ohjaaminen yhdessä seuran valmennuspäällikön kanssa:

- havainnointi ja tulkinta
- johtopäätökset ja ohjeet
- henkilökohtaiset keskustelut ja sitouttaminen
- harjoittelun suunta ja painotukset
- motivointi ja tavoiteasettelu
- kasvattaminen

g) uuden pelaajan vastaanotto

- joukkueenjohtaja
- vuorovaikutus
- informaatio seurasta / joukkueesta
- valmentaja esittelee pojan joukkueelle

2. Seuran Valmennuslinjan noudattaminen

- yhteinen toimintamalli
- pelaaja aina etusijalla
- yhtenäinen tapa ohjaa valmentamista, harjoittelua, pelaamista sekä pelaajien arviointia
- linjaa seuran toimintaa haluttuun suuntaan
- luo jatkuvuutta ja parantaa yhteistyötä
- tavoitteena pelaamisen perusajatus ja yleisilme kaikille joukkueille samanlaiseksi

3. Joukkueenjohto

Jokainen joukkueenjohtaja on oma persoonansa ja jokainen ikäluokka on erilainen, joten täysin yksiselitteistä toimintamallia on vaikea laatia.

Joukkueenjohtaja vastaa yhdessä vastuuvalmentajan ja muiden toimihenkilöiden kanssa kokonaissuunnitelman toteutuksesta joukkueessa ja kiinnittää huomiota yhteiseen tavoitteeseen, kasvattaa nuoria pelaamaan Fair Play -hengen mukaisesti ja toimimaan niin urheilussa kuin muussakin elämässä, seuran hyväksyttyjen toimintaperiaatteiden mukaan.

Joukkueenjohtaja toimii yhdyshenkilönä seuran ja joukkueen välillä sekä kehittää ikäluokan toimintaa parhaan kykynsä mukaan yhdessä vastuuvalmentajan ja junioripäällikön kanssa.

Joukkueenjohtajan tehtävät:

- ikäluokan toiminnan johtaminen (hengen luominen) yhdessä vastuuvalmentajan ja muiden toimihenkilöiden kanssa
- toimintasuunnitelman laatiminen yhdessä vastuuvalmentajan kanssa (ohjelmarunko)
- vastaa tiedotustoiminnan sujuvuudesta (esim. tiedotusvastaavan kanssa
- laatii ikäluokan toimintakertomuksen
- talousarvion laadinta ja seuranta (vastuu taloudesta yhdessä rahastonhoitajan kanssa)
- vanhempien toiminnan vetäjä (tukiryhmä)
- hoitaa ilmoitukset sarjoihin ja turnauksiin seuran junioripäällikön kanssa
- hoitaa leirivaraukset ym. erityisohjelmat
- huolehtii matkajärjestelyt otteluihin, leireille jne.
- vastaa toimihenkilöiden kouluttamisesta (tiedotus)
- hoitaa vahinko- ja tapaturmavakuutusilmoitukset
- vastaanottaa uudet juniorit ja heidän vanhempansa
- huolehtii ikäluokan velvoitteiden hoitamisesta
- osallistuu seuran joukkueenjohtajapalavereihin
- edustaa ikäluokkaa yhdessä vastuuvalmentajan kanssa
- valitsee itselleen tarvittaessa sijaisen

Lisäohjeita on seuran omassa joukkueenjohtajan oppaassa. Opasta on saatavana seuran toimistosta.

4. Huoltajan roolit

Hyvää huoltajaa voidaan pitää joukkueen "äitinä", joka huolehtii niin varusteista kuin junioreistakin parhaan kykynsä mukaan. Huoltaja toimii myös yhtenä kasvattajista, opettaessaan junioreita hoitamaan itseään ja varusteita.

Harjoituksissa huoltaja vastaa tarvittavista harjoitusvälineistä ja mahdollisista loukkaantuneiden hoidosta.
Leirillä tehtäviin kuuluu varusteiden lisäksi esimerkiksi majoittumiseen liittyvät asiat.

Otteluissa hän huolehtii juomapulloista, ensiavusta,  pukuhuoneen avaimesta ja tarvittaessa arvoesineistä. Vierasotteluissa lisäksi kakkospaidasta sekä muista matkaan liittyvistä varustejärjestelyistä.
Kaikessa toiminnassa huoltaja on valmentajien apuna, mutta muut joukkueenjohdolliset tehtävät tulisi pitää mahdollisimman vähissä, sillä hyvin hoidettuna huoltajan tehtävä työllistää riittävästi.

Lisäohjeita on seuran omassa huoltajan oppaassa, jossa on myös jalkapallovammoista. Opasta on saatavana seuran toimistosta.

5. Vanhempien pelisäännöt

Vanhemmat ovat tärkeässä roolissa nuoren aloittaessa jalkapallouraansa jalkapallokoulun tai seuran muun toiminnan kautta.

Vanhemmat kuljettavat lapsiaan harjoituksiin sekä seuraavat kentän laidalta heidän kehittymistään.

Tämä on tärkeä vaihe juniorille, sillä kaikki onnistumiset tulee huomioida ja turvallisuus on pienelle lapselle tärkeää. Vanhempien pelisäännöt löytyvät myös ”Reippaammat Vanhemmat” –vihkosesta.

Mitä seura sitten odottaa vanhemmilta:

On hyvä, jos vanhemmat jaksavat kannustaa nuoria hyvässä harrastuksessa, mutta liikoja paineita ei saisi luoda. Vaikka useat juniorit haluavat tulla isoina Jari Litmasen tai Joonas Kolkan tasoisiksi ammattilaisiksi ei vanhempien pidä vaatia heiltä kohtuuttomia.

Kentän laidalla voi ja on suotavaakin kannustaa junioreita hyvissä suorituksissa, mutta peliohjeet kuuluvat valmentajalle niin peleissä kuin harjoituksissakin ja mitään negatiivisia kommentteja ei saa huudella vastustajille tai tuomareille eikä muillekaan kentällä tai sen reunalla oleville henkilöille.

Junioreille on pelaaminen usein tärkeämpää kuin voitto, mutta vanhemmille tuntuu joskus olevan vaikeata olla hävinneiden puolella. Tällöinkin tulisi etsiä ottelusta positiivisia asioita ja kannustaa junioreita lisäharjoitteluun.
Vanhemmat voivat sopia keskenään kimppakyydeistä junioreiden kuljetuksissa harjoituksiin ja otteluihin. Tämä on tärkeä tehtävä nuorempien junnujen vanhemmille.

Tulee myös huolehtia, että harjoituksiin ja otteluihin ym. tilaisuuksiin tullaan ajoissa paikalle ja kaikki tarvittavat varusteet ovat mukana. Myös junioreiden pukeutumisesta tulee huolehtia varsinkin talvella.
Vanhempien on syytä lukea tiedotteet joita junioreille jaetaan, jotta vältytään sekaannuksilta eikä tule yllätyksiä.

Vanhempien osuus joukkueen varainhankinnassa on tärkeä, sillä mm. talkoo- ja mainostuloilla voidaan hankkia varsin huomattava osuus budjetista.

Vanhemmat voivat myös taitojensa ja innostuksensa mukaan osallistua toimintaan, sillä seura kouluttaa asiasta kiinnostuneita henkilöitä mm. valmennus- ja huoltotehtäviin.

Lahti Soccer-turnauksessa sekä muissa joukkueen omissa turnauksissa ja otteluissa tarvitaan aina ahkeria vanhempia erilaisissa töissä. Mikään työ yhteisen harrastuksen eteen ei ole turhaa ja mitään taitoja ei kannata pitää piilossa, sillä yhteistyöllä saavutetaan parhaat tulokset.

Aikuinen on aina nuorelle malli, joten muistetaan se niin kielenkäytössä kuin muussakin käytöksessä. Alkoholi, tupakka ja muut epäterveelliset elämantavat eivät kuulu nuoren elämään. Rehti ja raitis käytös ovat perinteisiä urheilun arvoja, jota seura vaalii ja edellyttää kaikilta toiminnassa mukana olevilta. Ohjauksessa ei pelkkä kielto riitä, sillä kaverit, kokeilunhalu ja mainonta ovat vaarallisia vastustajia tässä pelissä.

Vanhempien on toivottavaa pitää yhteyttä valmentajiin, jos kotona tai koulussa esiintyy ongelmia. Valmentaja on tärkeä vaikuttaja nuorelle ja tukena myös em. asioissa.

Jos juniorin harrastuksesta tulee koko perheen harrastus, se tuo paljon ilonaiheita kaikille osapuolille ja varmasti auttaa nuorta varttumaan tasapainoiseksi ja onnelliseksi aikuiseksi. 


 

 Jykä neuvoo.jpg (133 x 290)

REIPAS NUORI

  • Reipas Nuori
  • Urheilun kasvatuskeinot
  • Reipas Nuoren sosiaaliset asiat
  • Psykologiset tekijät – ikävaiheen tunnusmerkit, tunne-elämän kehitys

Urheilussa tärkeää on muistaa, että valmentajat, huoltajat sekä muut joukkueen tai lajin parissa työskentelevät aikuiset ovat lapsille ja nuorille esikuvia – roolimalleja. Roolimallit ovat samaistumiskohteita. On siis tärkeää ymmärtää lapsen ja nuoren eri ikäkausien vaiheet ja niiden asettamat erilaiset vaatimukset.

Halu harrastaa liikuntaa ja urheilua on lapsen oikeus ja aikuisen tulee tukea ja kannustaa lasta tässä oikealla tavalla. Vanhempien tuki kotona sekä harrastuksen äärellä on myös tärkeää ja osa jatkuvaa urheilukasvatusta. Tämä osa Reipas Linjaa käsittelee urheilua lasta ja nuorta kasvattavana ja kehittävänä osana.

1. Urheilun kasvatuskeinot

Urheilukasvatus tukee lasten ja nuorten sosiaalistumisprosessia, tällöin keskeisenä sisältönä ovat arvot, normit ja moraalikäsitykset, jotka ovat välttämättömiä yhteisön jäsenenä toimiessa ja jotka omaksutaan yhteisön vuorovaikutussuhteiden avulla. Esimerkiksi yhteistyön toteuttamisen, toisten auttamisen, sääntöjen noudattamisen sekä toisten mielipiteiden huomioon ottamisen harjoittamiseen urheilukasvatuksessa on erinomaisia mahdollisuuksia. Jotta lasten ja nuorten yhteistyökyvyn kehittymiselle on hyvät edellytykset, myös yksilön persoonallisuuden tasapainoisen kehittymisen tulee edetä suotuisasti. Tämän myönteisiä ominaisuuksia ovat mm. terve minäkäsitys sekä oikea itse arvostus ja itseluottamus.

Urheilussa yhteistyökyvyn sekä persoonallisuuden merkityksen tiedostaminen on merkittävä asia. Valmennus- ja ohjaustilanteet tulee suunnitella siten, että ne edistävät mm. terveen itsetunnon kehitystä; opettaa kestämään häviöitä ja voittoja, omista lähtökohdista asetettujen tavoitteiden saavuttamisen mahdollistamista, yhteisten sääntöjen noudattamista, toisten ihmisten kunnioittamista ja auttamista; myös vastustajan. Kasvatettavia tulee rohkaista hankkimaan uutta tietoa ja kehittämään luovaa ajattelua. Valmentajan tulee vaikeissa tilanteissa kannustaa pitkäjänteisyyteen, mikä auttaa tulevassa elämässä. Tähän liittyy myös tulevaisuuden uskon ja optimistisuuden korostaminen.

Elinikäisen kasvatuksen periaatteella tarkoitetaan sitä, että jokaisella ihmisellä tulee kaikkina ikäkausinaan olla mahdollisuus oman persoonallisuutensa jatkuvaan ja monipuoliseen kehittämiseen joustavasti. Näin myös urheilukasvatus tulee nähdä koko eliniän kattavana jatkumona, joka joustavasti kehittyy iän ja tavoitteiden mukaisesti.

Urheilukasvatuksen yleiset päämäärät osoittavat suuntaa ja joita jokaisen kasvattajan on arvioitava kunkin kasvatuksellisen tilanteen edellyttämällä tavalla. Päämäärät: kasvaminen tasapainoiseksi, hyväkuntoiseksi, vastuuntuntoiseksi, itsenäiseksi, luovaksi sekä yhteistyökykyiseksi ja rauhantahtoiseksi. Urheilu tulee käsittää yhtenä oman persoonallisuuden kehittymisen välineenä.

Elämä on mm. fyysisten, esteettisten, eettisten ja tieteellisten elämysten kokonaisuus, jota urheilu osaltaan rikastuttaa. Urheilun tulee keskittää ymmärtämystä muita ihmisiä kohtaan. Urheilussa niin kuin elämässä nousut ja laskut seuraavat toisiaan, mutta molemmissa on myönteisiä oppimisen aineksia. Väkivaltainen ja/tai epärehellinen voitontavoittelu ei ole hyväksyttävää missään olosuhteissa. Päämäärien saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä.

Urheiluharrastus opettaa lapselle ja nuorelle leikin ja pelin kautta oikean ja väärän rajoja. Aikuisen tärkeä tehtävä on oman esimerkin kautta tukea rajojen omaksumista. Kaikkien toiminnassa mukana olevien vastuulla on, että reilun pelin sääntöjä kunnioitetaan. Kaikki Pelaa –ohjelman mukaisesti ”jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus harrastaa jalkapalloa hänen omilla ehdoillaan”.

2. Reipas Nuoren sosiaaliset asiat

Sosiaalisuus joukkueurheilussa on yksi tärkeimmistä tekijöistä, ja joukkueen menestyminen on paljon riippuvainen siitä, miten pelaajat ovat sisäistäneet yhteistyön merkityksen. Elämä on myös joukkuepeliä ja yhteistyö on yhä tärkeämpi taito. Sosiaalisuuteen kuuluvat kansalaistaidot, sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen, kotiin, kouluun ja ympäristöön liittyvät asiat sekä terveet elämäntavat. Myös suvaitsevaisuus, solidaarisuus ja samanarvoisuus ovat tärkeitä Kaikki Pelaa –hengen mukaisia perusarvoja, joiden huomioiminen valmennuksessa tulee huomioida.

Jalkapalloa harrastavat lapset ja nuoret ovat kaikki erilaisia, heillä on erilaiset fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset lähtökohdat. Iän mukana nämä junioreiden ominaisuudet vielä muuttuvat monista eri syistä johtuen. Seuratyössä mukana olevilla vanhemmilla ja varsinkin valmentajilla on suuri vastuu, mutta samalla myös haaste siitä, että juniorit oppivat jalkapallotaitojen ohella myös em. elämän taitoja. Työn helpottamiseksi on koottu asioita, joita seura pitää tärkeinä ja huomioitavina valmennustyössä.

Jalkapallon LeikkiMaailma (11-vuotiaat ja sitä nuoremmat tytöt ja pojat)Lasten jalkapallossa keskitytään henkilökohtaisen taidon kehittämiseen. Leikinomaisuus tarkoittaa sitä, että ollaan tosissaan, mutta ei vakavissaan. Aikuisten roolina on kiitoksen ja kannustamisen ilmapiirin luominen sekä turvallisuuden varmistaminen jokaisen mukana olevan harrastajan osalta.

F7-juniorit - Ollaan kavereita
Opetellaan toimimaan ryhmänä ja ryhmässä (järjestäytyminen, vuorottelu, toisten kuunteleminen)Omatoimisuuden ja luovuuden kehittäminen (omista tavaroista huolehtiminen, omatoiminen pukeutuminen, omien ideoiden kehittely)Hyvän käyttäytymisen perusteet (tervehtiminen, kiittäminen)

F8-juniorit - Meidän ryhmä
Oppiminen vastaamaan itsestään ja omista toimistaan (puhtaudesta ja siisteydestä huolehtiminen, tavaroista huolehtiminen, huolellisuus, yksinkertaisista tehtävistä selviytyminen, turvallinen liikkuminen liikenteessä jalan)Yhteistoimintaan oppiminen (sopeutuminen ryhmään, toisten huomioiminen, ohjeiden ja sääntöjen noudattaminen, hyvät käytöstavat)

F9-juniorit - Meidän joukkue
Opitaan omatoimisuutta lisää (siisteydessä, huolellisuudessa ym. tehtävissä)Yhteistoiminnan kehittyminen (käytöstapojen lisääntyminen)

E10-juniorit - Meidän seura
Vastuuntunnon kehittäminen (vastuu omista tekemisistä, yhteisistä tiloista ja välineistä, ohjeiden ja sääntöjen omaehtoinen noudattaminen)Sopeutumisen kehitys (toisten huomioiminen, kannustaminen ja auttaminen)Itsestä huolehtiminen (ravinto, varusteet, liikenne)

E11-juniorit - Meidän seura / piiri
Tehtävävastuun kehittäminen (koti, koulu ja harrastus)Yhteisvastuun kehittäminen (toisten neuvominen, kielenkäyttö ja huomaavaisuus)

Jalkapallon KaveriMaailma (12-15 –vuotiaat tytöt ja pojat)Leikkimaailmassa syntynyttä lajirakkautta syvennetään kiintymykseen ja kiinnittymiseen antamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuksia suunnitella, toteuttaa ja kehittää toimintaa, jossa ollaan mukana.

D-juniorit - Meidän seuran / piiri / liitto
Itsenäisen toiminnan kehittäminen (aktiivinen osallistuminen, itsensä hyväksyminen tunnetilojen ilmaisun hallinta)Yhteistyötaitojen kehittäminen (hienotunteisuus, kohteliaisuus, käyttäytyminen erikoistilanteissa, erilaisuuden hyväksyminen, sopimuksista kiinnipitäminen, oikea suhtautuminen voittoon ja tappioon)Terveelliset elämäntavat (hygieniasta huolehtiminen, oikea ravinto sekä ruokailutavat)

C-juniorit - Meidän laji
Alle 16-vuotiaat. Itsenäisen toiminnan kehittäminen (omatoiminen harjoittelu)Suvaitsevaisuuden kehittäminen (joukkue- ja seurahengen lisääminen)Oikeudenmukaisuuden kehittäminenTerveelliset elämäntavat (lepo ja liikunta)

Jalkapallon TulevaisuusMaailma (16-20 –vuotiaat tytöt ja pojat)Osa nuorista tähtää jalkapalloammattilaiseksi, jotkut saavat lajista kesätyötä ja joillekin futis on kiva ajanviettomuoto hyvien ystävien seurassa. Elämä on edessä ja taivas kattona. Nuoret kokeilevat siipiensä kantavuutta taustallaan turvallisen aikuisen tuki. Liikkumisesta on monille jo syntynyt elinikäinen terveyttä ja hyvinvointia edistävä tapa.

B-juniorit - Meidän laji
Alle 18-vuotiaat. Itsenäiseen vastuuseen kasvaminen (vastuu ryhmästä, velvollisuuksien ymmärtäminen)Realistinen minäkuva ja opiskelun merkitysTerveelliset elämäntavat (oman kehon tunteminen ja huolto)

A-juniorit - Elämäntapa
Alle 21-vuotiaat. Aikuistuminen (vastuu itsestä, ryhmästä sekä yhteisvastuu)Velvollisuuksien ja oikeuksien ymmärtäminen

3. Psykologiset tekijät – ikävaiheen tunnusmerkit, tunne-elämän kehitys

3.1 Lapsuus

4-6–v. Sosiaalistuminen: Lapsi liittyy ympärillä olevaan kulttuuriin ja sosiaaliseen arvo- ja normimaailmaan. Hän haluaa tuntea, että on hyväksytty. Lapsi haluaa olla oma itsensä, mutta samalla riippuvainen ympäristöstään. Lapsi aikaa vähitellen hallita tunteitaan, kestää pieniä pettymyksiä. Hän ymmärtää mitä on antaminen ja saaminen. Lapsi alkaa oppia selkeisiin rajoihin. Hän oppii tahtomaan ja tekemään valintoja. Lapsi oppii vähitellen erottamaan oikean ja väärän.

7-8–v. Koulu ja toverit vaikuttavat itsetunnon kehittymiseen. Kriittisen ajattelun herääminen. Samaistumisen kautta lapsi on omaksunut yhteisönsä normeja ja sääntöjä; on muodostunut omantunnon perusta. Lapsi oppii olemaan ryhmässä, tulemaan toimeen toisten ihmisten kanssa, luottamaan ihmiseen, pyytää ja antaa anteeksi, kasvamaan ihmisyyteen. Pitkäjänteisyys hetkittäistä. Oikean ja väärän ymmärtäminen paremmin aikuisen seurassa. Säännöt merkitsevät paljon. Hän on utelias, herkkä kritiikille, ulospäin suuntautunut. Lapsi näyttää välillä julmalta aikuisen silmin.

9-10–v. Yksilöllisyyteen vahvistuminen. Hän osoittaa mitkä ovat mielipiteensä ja oikeutensa. Kriittisyys voimistuu; kotonakin alkaa ”ovet paukkua”. Kaveripiirissä hankitut ryhmäkokemukset herättävät yhä vahvemman tunnon omasta itsenäisyydestä. Lapset yrittävät olla samanlaisia; on paljon salaisuuksia. Tulee tärkeäksi miten ryhmässä toimitaan, mikä on toiminnan sisältö, ketkä kuuluvat ryhmään. Irtaantuminen satu- ja leikkimaailmasta, tulee harrastuksia. Liikunnasta kiinnostuminen. He pystyvät keskittymään melko pitkän aikaa tehtäviin. Lapsi käy oma-aloitteisesti kiinni tehtäviin ja haluaa saada selville omien kykyjensä rajat.

11-12–v. Samaistuminen jatkuu; lapset samaistuvat samaa sukupuolta olevaan vanhempaansa arkipäiväisten toimintojen kautta. Lapsi kokee yhteistyön ja aikaansaamisen iloa. Persoonallisuuden rakenteet kehittyvät ja vahvistuvat. Lapsi saa uusia kykyjä ja taitoja. Hän oppii entistä paremmin selviytymään omin voimin. Oppimishalu on korkealla. Oppivat hallitsemaan omaa kehoaan. Kilpailu kiinnostaa. Yhdenmukaisuus ryhmän kanssa tärkeää. Itsekeskeisyys vähenee ja vastuuntunne kasvaa. Sääntöjä osataan soveltaa.

Lapsen psykologista kehitystä tukevat

  1. Perusturvallisuus
  2. Itseluottamuksen perusta: lapsen kokemus siitä, että hänestä on iloa aikuiselle
  3. Empatian perusta: antamis-saamisvuorovaikutuksen oppiminen
  4. Turvalliset rajat
  5. Valtataistelun välttäminen
  6. Oma valinta- ja tahtomismahdollisuus ja niissä onnistuminen
  7. Uhmakohtauksella ei mennä läpi; aikuinen on ystävällisesti vahvempi
  8. Oman identiteetin löytäminen, aikuiseen samaistuminen, tunteiden kokonaisuuden oppiminen
  9. Itseluottamuksen, itsetunnon ja omanarvon tukeminen
  10. Itsenäistyminen; omien asioiden hoitaminen
  11. Oikean ja väärän oppiminen; perheen normistoon samaistuminen

3.2 Nuoruus

13-14–v. Tarpeet lähempänä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Fyysiset ja fysiologiset jännitykset lisääntyvät. Mielialanvaihteluja. Vastakkainen sukupuoli koetaan uhkaavaksi ja vieraaksi. Psyykkinen jännitys kanavoidaan harrastuksiin. Jännitykset muihin perheenjäseniin kasvaa. Yhdenmukaisuus ryhmän kanssa tärkeää. Irrottautuminen vanhemmista, jatkuvalla kapinoinnilla nuori etsii itseään. Nuori kokee itsensä yksinäiseksi ja itsetunnoltaan sekavaksi, nuorella täytyy olla mahdollisuus taistella ja löytää oma vapautensa ja rajansa.

15-16–v. Seksuaalinen jännitys kasvaa. Ahdistus ja yksinäisyyden tunne lisää seksuaalista jännitystä. Ruumiilliseen kehitykseen liittyy epämiellyttäviä kokemuksia; lihaksiston ja luuston muotoutuminen epätasaisessa tahdissa. Koskemattomuuden tunne kasvaa, kotona vaikeaa. Nuori pyrkii yhdenmukaiseen käyttäytymiseen muiden nuorten kanssa esim. vaatteet. Nuorella kaksi voimakasta mutta vastakohtaista tarvetta:- haluaa olla itsenäinen ja vapaa- toisaalta haluaa olla pieni ja riippuvainen.Nuori reagoi tähän ristiriitaan hyökkäämällä: varsinkin äiti tuo muistoja varhaisesta riippuvuudesta.Sisäinen intohimo ja kiinnostus idoleihin. Nuoruuden uhma, tunnetilojen voimakkaita vaihteluja. Voimakkaita haluja ja himoja. Ryhmäsidonnaisuus; ikätovereiden mielipiteet vaikuttaa voimakkaasti. Voimakkaat yksinäisyyden tunnelmat. Haaveillaan romanttisesta seikkailusta.

Nuoruuden psykologista kehitystä tukevat

  1. Tukea saavuttamaan uusi ja kypsempi suhde molempiin sukupuoliin
  2. Auttaa löytämään nuorelle rooli elämässä
  3. Tukea hyväksymään oma fyysinen ulkonäkönsä
  4. Auttaa saavuttamaan tunne-elämässä itsenäisyys vanhempiin ja muihin aikuisiin nähden
  5. Auttaa ottamaan vastuuta taloudellisista seikoista
  6. Tukea kehittämään maailman katsomus
  7. Auttaa pyrkimään sosiaalisesti vastuulliseen käyttäytymiseen
  8. Luotetaan nuoren kykyyn selvitä elämäntilanteista
  9. Ymmärtää välttämättöminä nuoruuden ”itsenäisyyden taistot”
  10. Henkisen kasvun tukeminen

 

Jalat ja selkä.jpg (375 x 600)


   
Lisää uutisia
FC Reipas
«  Syyskuu   »
Ma Ti Ke To Pe La Su
123
45678910
11121314151617
18192021222324
252627282930
 
Ilmoittautumiset
Kategoriat